Taas yksi erilainen viikonloppu. Miten nautinkaan sen kiemuroista. Niin sotkuisista, epäselvistä asetelmista ja kysymyksistä, kuin näille hyvän vastakohdan luovasta mutkattomuudesta ja turvallisuuden tunteesta. Miten helposti sitä unohtaa, mistä elämä saa mausteensa. Pienet erimielisyydet ystävien kanssa. Huumori, jota vain perheenjäsenet ymmärtävät. Hyvä ruoka ja uusi, erilainen ympäristö. Yölliset seikkailut ja yön salaperäisyys. Oivallukset ja päämäärien asettelu.

Joulumieli löytyy jokaisen sydämestä. Minulle se merkitsee kiireettömyyttä, rauhaa. Tänään löysin sisältäni joulun pienen silmun. Se odottaa aikaa puhjeta täyteen loistoonsa. On lohduttavaa tietää, että silmu on jo olemassa. Joulu ei kävelekkään minun ohitseni:)
Sen voimalla jaksaa viimeiset viikot ja jopa tämän sään<3