http://youtu.be/Im24zYmiSSo
Tänään meillä oli WOW-päivä, elikkäs koulumme osallistui Waldorf One World tapahtumaan taksvärkki päivävällä. Siinä ideana on erilaisilla tempauksilla, ympäri maailmaa, kerätä rahaa kolmansien maiden steinerkouluille ja sosiaalihankkeille. Viime vuonna tapahtumaan osallistui 150 steinerkoulua 14 eri maasta. Silloin kerätty rahasumma kasvoi jopa 300 000 euroon. Rahalla tänävuonna autetaan lapsia Keniassa pääsemään kouluun ja Brasiliassa elämään muunkin kuin rikoksen varjolla. Sekä autetaan vammaisia ihmisiä elämään ihmisarvoista elämää Georgiassa. Mielestäni tämä on aivan upea projekti!! Itse jäin kotiin siivoamaan, ja saan siitä sitten rahaa tuohon keräykseen.
Pesin siis tänään ikkunoita ja kuuntelin hyvää musiikkia. Tuo yllä oleva biisi jotenkin vain kolahti, kun kuulin sen tänään radiosta:)..... On ollut ihanan leppoisa päivä, ei ole tarvinnut ajatella sen kummempia, antaa vain musiikin viedä ja nauttia omasta rauhasta. Siivoaminen vie ihanasti ajatukset pois stressaavista asioista ja tulee ahkera olo! Nyt suihkuun ja sitten teatterille<3<3 Hyvä päivä!<3
torstai 29. syyskuuta 2011
lauantai 24. syyskuuta 2011
Usko
Onko monimutkaisempaa asiaa maailmassa. Ainakaan minulle. Olisi niin helppoa sanoa että, kyllä, kyllä minä uskon! Mutta se ei ole minulle niin yksinkertainen asia. Usko on aivan upea asia, ja kunnioitan ihmisiä jotka uskovat täydestä sydämestään ilman sen suurempia perusteluja... Minulle siihen on jäänyt historiasta musta leima. Usko on minulle todella kaunis ja kultainen ajatus, mutta kirkko sen taustalla jotain ihmisenluomaa ja historiassa paljon pahaa aikaansaanut järjestö. Joten olen sen asian suhteen kahden tulen välissä.
Minulla on myös paha tapa miettiä asioita läpi, puhki ja pinoon... Joten en osaa vain heittäytyä sen vietäväksi. Kun olen kulkenut joissakin seurakunnan tapahtumissa kavereideni mukana, useinkin törmään asioihin joista mietin, että "voi hyvänen aika, ei kukaan voi ajatella vain ja ainoastaan yhdeltä kannalta ja noin kapealta alalta...." Mutta heti seuraava lause saa minut ajattelemaan, että "Totta!"
Enkä ikinä voisi kuvitella, että ns. "meidän uskonto" on ainoa oikea.... Kunnioitan kaikkia uskontoja ja haluaisin tutustua konkreettisesti kaikkiin, ennen kun sanon mikä niistä olisi se "oikein". Jos sellaista edes on.
Uskon ennemminkin jumaluuteen kuin yhteen ainoaan oikeaan jumalaan, joka rankaisee syntisiä ja on armias nöyrille ja anteeksi pyytäneille. Jumala merkitsee minulle rakkautta, rakkautta joka ympäröi meidät kaikki. Mikä vallitsee joka puolella. Jotain konkreettisempaa kuin Jumalhahmo taivaan korkeuksissa. Mutta usko ja Jumala ovat liian moniulotteinen asia käsitellä kirjaimin tai sanoin... Se on aina liian iso puettavaksi sanoiksi. Se asuu sydämessä ja on jotain turvallista ja rauhallista. Jotain joka on aina läsnä, vaikka sen välillä unohtaisimme.
Sana usko on hieno! Sen hienous on se, että kun uskoo mikä vain on mahdollista. Enkä tällä tarkoita pelkästään uskomista jumalaan tai jumaluuteen, vaan uskoa itseensä, uskoa maiilmaan, uskoa ihmisiin.... Usko mihinvain saa uskomattomia asioita aikaan! Joten kyllä minä uskon!
Minulla on myös paha tapa miettiä asioita läpi, puhki ja pinoon... Joten en osaa vain heittäytyä sen vietäväksi. Kun olen kulkenut joissakin seurakunnan tapahtumissa kavereideni mukana, useinkin törmään asioihin joista mietin, että "voi hyvänen aika, ei kukaan voi ajatella vain ja ainoastaan yhdeltä kannalta ja noin kapealta alalta...." Mutta heti seuraava lause saa minut ajattelemaan, että "Totta!"
Enkä ikinä voisi kuvitella, että ns. "meidän uskonto" on ainoa oikea.... Kunnioitan kaikkia uskontoja ja haluaisin tutustua konkreettisesti kaikkiin, ennen kun sanon mikä niistä olisi se "oikein". Jos sellaista edes on.
Uskon ennemminkin jumaluuteen kuin yhteen ainoaan oikeaan jumalaan, joka rankaisee syntisiä ja on armias nöyrille ja anteeksi pyytäneille. Jumala merkitsee minulle rakkautta, rakkautta joka ympäröi meidät kaikki. Mikä vallitsee joka puolella. Jotain konkreettisempaa kuin Jumalhahmo taivaan korkeuksissa. Mutta usko ja Jumala ovat liian moniulotteinen asia käsitellä kirjaimin tai sanoin... Se on aina liian iso puettavaksi sanoiksi. Se asuu sydämessä ja on jotain turvallista ja rauhallista. Jotain joka on aina läsnä, vaikka sen välillä unohtaisimme.
Sana usko on hieno! Sen hienous on se, että kun uskoo mikä vain on mahdollista. Enkä tällä tarkoita pelkästään uskomista jumalaan tai jumaluuteen, vaan uskoa itseensä, uskoa maiilmaan, uskoa ihmisiin.... Usko mihinvain saa uskomattomia asioita aikaan! Joten kyllä minä uskon!
torstai 8. syyskuuta 2011
Toinen
(Kirjoitettu tänään kahvilassa paperille. Siirrän sen nyt vain sanasta sanaan tänne:)
Istun kahvilassa juoden kiinalaista teetä maidolla, hunajalla ja kaardemummalla maustettuna. Mietin eilen lukemaani Paulo Coelhon teosta, "Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin". Ja kyllä, se osui ja upposi:)
Huomasin hetken aikaa luettuani, että kirjan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1993! Joten jo ajankohdalla on minulle merkitystä. Olen ollut tuolloin 1kk ikäinen ja isäni on täyttänyt 28 vuotta:)
Myös päähenkilön taistelut "toista" vastaan ovat juuri omiaan kuvaamaan ajatuksiani viimeajoilta.
Ai mitä tarkoitetaan puhuessa toisesta? Toinen on jokin, joka käskee meitä olla kuuntelematta mitä sydämellä on asiaa. Käskee ajatella järkevästi. Sen päämäärä on raha, menestys ja pysyvyys, jos sydän haluaa lentää vapaana. Se kehottaa tekemään "niin miten pitäisi tehdä..." Miksi pitäisi aina kuunnella järjen ääntä? Se on typerää, koska parhaitenhan ihminen tietää sydämessään, mikä on oikein ja mikä tuntuu hyvältä. Sydän tietää mitä me tarvitsemme, mitä juuri minä tarvitsen:) Joten unohtakaa toinen, ja etsikää oma minänne esiin ja antakaa sen ohjata eteenpäin. Se vasta on elämää:) Eikä jotain sinne päin!
Loppua kohden kirja ei enää niin minua puhutellut. Ehkä siksi, että henkilöt löysivät sielä jumalan, rakkauden ja rauhan. En osaa itse niihin vielä samaistua, joten kirja pitää lukea ehkä jonain päivänä uudelleen! Ehkä silloin olen itsekkin löytänyt oman minäni ja sitä kautta jumalan, rakkauden ja rauhan:)
"Mikä se toinen on?´ Häneltä kysytään.
`Toinen on se, jollaiseksi minut on opetettu,
mutta joka en ole minä. Toinen uskoo, että ihmisen tehtävä on
käyttää koko elämä miettien, miten kerätä rahaa niin,
ettei vanhana tarvitse kuolla nälkään. Toinen miettii ja pohtii
alinomaan, ja huomaa olevansa elossa vasta, kun hänen päivänsä ovat lopussa.
Silloin on jo liian myöhäistä.´
´Kuka sinä sitten olet?´
´Minä olen kuka tahansa meistä, jos vain kuuntelemme sydäntämme.
Ihminen, joka häikäistyy elämän mysteerin edessä, joka on avoin ihmeille ja joka iloitsee
ja innostuu siitä, mitä tekee. Toinen vain pelkäsi pettymyksiä eikä siksi antanut
minun tulla esiin."
Paulo Coelho "istuin Piedrajoen rannalla ja itkin"
Istun kahvilassa juoden kiinalaista teetä maidolla, hunajalla ja kaardemummalla maustettuna. Mietin eilen lukemaani Paulo Coelhon teosta, "Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin". Ja kyllä, se osui ja upposi:)
Huomasin hetken aikaa luettuani, että kirjan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1993! Joten jo ajankohdalla on minulle merkitystä. Olen ollut tuolloin 1kk ikäinen ja isäni on täyttänyt 28 vuotta:)
Myös päähenkilön taistelut "toista" vastaan ovat juuri omiaan kuvaamaan ajatuksiani viimeajoilta.
Ai mitä tarkoitetaan puhuessa toisesta? Toinen on jokin, joka käskee meitä olla kuuntelematta mitä sydämellä on asiaa. Käskee ajatella järkevästi. Sen päämäärä on raha, menestys ja pysyvyys, jos sydän haluaa lentää vapaana. Se kehottaa tekemään "niin miten pitäisi tehdä..." Miksi pitäisi aina kuunnella järjen ääntä? Se on typerää, koska parhaitenhan ihminen tietää sydämessään, mikä on oikein ja mikä tuntuu hyvältä. Sydän tietää mitä me tarvitsemme, mitä juuri minä tarvitsen:) Joten unohtakaa toinen, ja etsikää oma minänne esiin ja antakaa sen ohjata eteenpäin. Se vasta on elämää:) Eikä jotain sinne päin!
Loppua kohden kirja ei enää niin minua puhutellut. Ehkä siksi, että henkilöt löysivät sielä jumalan, rakkauden ja rauhan. En osaa itse niihin vielä samaistua, joten kirja pitää lukea ehkä jonain päivänä uudelleen! Ehkä silloin olen itsekkin löytänyt oman minäni ja sitä kautta jumalan, rakkauden ja rauhan:)
"Mikä se toinen on?´ Häneltä kysytään.
`Toinen on se, jollaiseksi minut on opetettu,
mutta joka en ole minä. Toinen uskoo, että ihmisen tehtävä on
käyttää koko elämä miettien, miten kerätä rahaa niin,
ettei vanhana tarvitse kuolla nälkään. Toinen miettii ja pohtii
alinomaan, ja huomaa olevansa elossa vasta, kun hänen päivänsä ovat lopussa.
Silloin on jo liian myöhäistä.´
´Kuka sinä sitten olet?´
´Minä olen kuka tahansa meistä, jos vain kuuntelemme sydäntämme.
Ihminen, joka häikäistyy elämän mysteerin edessä, joka on avoin ihmeille ja joka iloitsee
ja innostuu siitä, mitä tekee. Toinen vain pelkäsi pettymyksiä eikä siksi antanut
minun tulla esiin."
Paulo Coelho "istuin Piedrajoen rannalla ja itkin"
sunnuntai 4. syyskuuta 2011
AGAIN AND AGAIN.....
Mansikkahilloa ja ruisleipää! Nam! Muilta osin asiat eivät sitten menekkään aivan putkeen. Näytelmä oli jo valittu ja tilattu. Luin jopa kyseisen romaanin tiistai keskiviikko välisenä yönä, ja tärisin! Niin innostuksesta kuin pelostakin :D Sen verran karmivia olivat tapahtumat:))) En saanut nukuttua, kun suunnittelin jo eri kohtauksien toteutusta kuin roolijakoakin....
Käsikirjoituksia ei kuulunut, joten soittelimme ja kyselimme niiden perään.... Ja silloin se läjähti päin näköä! Kyllä vain, me emme tule saamaan tekijänoikeuksia "KYMMENEN PIENTÄ NEEKERIPOIKAA" näytelmää varten!!!!
Turhauttaa, väsyttää ja vihastuttaa!!! Kaikki vaikutti niin lupaavalta.... Ja nyt onkin TAAS edessä etsintää, etsintää ja etsintää! Aikakin hupenee kokoajan!!!!!!!!!!!!!!!!!! Mikä nyt neuvoksi? Huoh....
Käsikirjoituksia ei kuulunut, joten soittelimme ja kyselimme niiden perään.... Ja silloin se läjähti päin näköä! Kyllä vain, me emme tule saamaan tekijänoikeuksia "KYMMENEN PIENTÄ NEEKERIPOIKAA" näytelmää varten!!!!
Turhauttaa, väsyttää ja vihastuttaa!!! Kaikki vaikutti niin lupaavalta.... Ja nyt onkin TAAS edessä etsintää, etsintää ja etsintää! Aikakin hupenee kokoajan!!!!!!!!!!!!!!!!!! Mikä nyt neuvoksi? Huoh....
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)