torstai 22. marraskuuta 2012
Niitä tarinoita
Olen alkanut miettiä, että omistan suuren magneetin, joka vetää puoleensa vaikeita tarinoita... Ihmis kohtaloita, jotka horjuvat niukin naukin omilla jaloillaan... Päätän joka kerta, että nyt loppu Hulda! Ens kerralla et saa joutua mukaan MUIDEN tarinaan... Ja joka kerta huomaan taas olevani osallinen juonen kulkuun! Ja harvoin tarinan loppu on onnellinen... Tosin tällä kertaa tiedostan, että en omista voimia jolla tilanne korjaantuu... Eikä minulla onneksi tarvikkaan olla! En ajattele tarpeeksi mustavalkoisesti, voidakseni nähdä maailman yksiselitteisesti.
sunnuntai 18. marraskuuta 2012
Missä onkaan henkes siteet,
Missä voimasi todellinen Mistä saatkaan mielipiteet,
Mistä tiedon ja kokemuksen
Näin kun kysytään
Mä miettimään jään
Nuoruus on seikkailu suunnaton
Kokeile vain, hämmästy vain
Sä maailmaa
Nuoruus on nousussa auringon
Uinailevan, salatuimman
Se paljastaa
Nuoruus on sadussa Tuhkimon
Peloista sen, toiveista sen
Se voimaa saa.
Näissä sanoissa on jotain kaunista, vaikka aika kliseeltäkin se kuulostaa!=) Mutta tykästyin silti!
Hyvää sunnuntaiiltaa kaikille!!<3
tiistai 13. marraskuuta 2012
Omaa aikaa!
Facebooklakko on teettänyt tulosta! Olen maalannut, lukenut kirjoja ja katsellut leffoja huomattamavasti ahkerammin kuin yleensä!!=) Ja suunnitellut ensimmäisen lastenkirjani!!;D (älkää kysykö! Yksi isäni ideoista, mitä voisin tulevaisuudellani tehdä... Jos en lähde poliisiopistoon!=P)
torstai 1. marraskuuta 2012
Minä, Minuus ja Minuuttomuus
Voi se ruusukin kukkia lumen keskellä!
"Persoonallisuus ja mielenterveys" kurssi on palauttanut mielenkiintoni ja motivaationi psykologiaa kohtaan. Yksi ystäväni tosin sanoi, että onhan se mielenkiintoista mutta raskasta kun joutuu koko ajan analysoimaan itseään, minuuttaan ja persoonallisuuttaan. Onhan se näinkin, mutta on terveellistä huomata etten ole ainoa joka painii epävarmuuden tunteiden kanssa ja että ne "huonot puolet" kuuluvat ihmiselle... Se mitä voin tehdä toisin on, etten anna niille valtaa ja tiedostan niiden olemassa olon parantuakseni ihmisenä.
Omassa elämässäni ajankohtaisena on tosiaan oman minuuden pohtiminen. Mitä haluan, kuka olen, oma persoonallisuuteni sekä se, kuka ja miten kaikki tämä määritellään.
Joskus se on hankalaa, koska avoin minä, sokea minä ja salattu minä ovat hyvin erilaisia. Se miten muut näkevät minut sotii sitä vastaan kuinka itse koen itseni. Minuus koostuu niin monista asioista, että olisi jopa kummallista jos kaikki olisi selvää. On myös hyvä, että ihminen kokee itsensä hiukan erilaisena kuin muut hänet näkevät. Se tuo minuuteen monipuolisuutta ja silloin pääsee jyvälle myös omasta sokeasta ja tuntemattomasta minuudesta. Tämä auttaa myös omassa itsesäätelyssä! "Tuo sanoi minulle pahasti, mutta eihän minun tarvitse ottaa sitä niin vakavasti, koska hän ei tunne minua oikeasti!"
Omalla kohdallani joskus häiritsee se, että ihmiset odottavat 18-vuotiaalta Huldalta samaa käytöstä kuin nuoremmaltakin Huldalta. Roolien rajojen rikkominen on vaikeaa varsinkin tutuissa ympäristöissä, missä roolijaot ovat juurtuneet syvälle... Kaikkihan me olemme ihmisiä ja ihminen kehittyy, kasvaa ja muuttuu koko elämänsä ajan.
Ihminen, eli minä olen mielenkiintoinen. alati muuttuva ja kehittyvä tutkimuksen kohde. Minua koskevat oivallukset, ajatukset ja onnistumisen kokemukset ovat elämäni hienoimpia! Kasvaakseni ja oivaltaakseni minun on kestettävä myös sitä epävarmuutta ja jopa mahdottomalta ja ylitsepääsemättömältä tuntuvia asioita. Ainoa pelko on se, että jonain päivänä menetän minuuteni kokonaan. Siihen asti pidän siitä huolta, kuuntelen sitä ja koen ja käsittelen uusia asioita parhaani mukaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)