Ollaan me ihmiset kummallista porukkaa. Monesti olen miettinyt, onko minussa vikaa kun en ole mistään ikinä mitään mieltä! (tämä ei päde turhanpäiväisiin turhakkeisiin, joista mieltä oleminen ei paini missään tärkeässä sarjassa...) Olen tullut siihen tulokseen, että periaatteet, asenteet, ennakkoluulot ja muut mahtipontiset asiat mutkistavat tätä elämää entisestään... Mutta tekevät meistä niitä, keitä olemme...
Olen kasvanut kahden eri periaatteen, kahden eri asenteen ja kahden eri ennakkoluulon välissä (monta vuotta autuaan tietämättömänä ja nyt pikkuhiljaa niin selkeän asetelman kourissa...).
Onko se kumma kun en tiedä mitä haluan, koska aina on joku kohta joka ei miellytä jotakin... Ja kuinka kauan olen paasannut ystävilleni, että mitä väliä muiden mielipiteillä edes on!! Ja sortunut itse pahimpaan mahdolliseen sorttiin...
Olen aina ollut kilttityttö, nössykkä, ujo, rauhallinen, niin sovitteleva ja viisas ja väittänyt itselleni muuta... Nyt maailma, näytä voimas ja kerro minulle mitä pitää tehdä!! Tämä ei enää toimi näin! Onko olemassa minun periaatetta, minun asennetta ja minun ennakkoluuloja? =// Haluan ne kaikki.
KIITOS.
tiistai 21. toukokuuta 2013
perjantai 17. toukokuuta 2013
Aaahh!
Se on kesä!!!!<3
Aurinko laskee ja minä kiroan hyttysiä... Kyllä, hyttysiä.
Tuoksuukin jo ihan kesälle!
Tuntuu kesälle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)